Uncategorized

Miten voi vaikuttaa vaatteista syntyviin ilmastopäästöihin?

Made in Bangladesh. Vuonna 2013 Bangladeshissa sijainnut vaatetehdas romahti ja vei yli 1100 ihmisen hengen. Tämä tapaturma kiinnitti maailman huomion vaateteollisuuden ongelmiin laajemmassa mittakaavassa.

Pikamuodilla tarkoitetaan vaatteita ja asusteita, jotka tuotetaan nopeasti ja halvalla. Lisäksi ne pyritään myymään kaupoista nopeasti. Mutta tekstiilit mitä ei osteta hävitetään, koska niitä ei haluta varastoida. Nykyisen pikamuodin myötä uusia vaatteita ja malleja tulee kauppoihin melkein joka viikko. Pikamuoti kehottaa kuluttajia kuluttamaan ostamalla enemmän ja nopeammin. Perinteisten sesongien merkitys on siis muuttunut.

Tällaiset vaatteet ovat heikosti tehtyjä ja lisäksi ne on usein teetetty hikipajoissa. Työntekijöille voidaan maksaa ihan minimipalkkaa ja he voivat joutua työskentelemään jopa hengenvaarallisissa rakennuksissa. Varsinkin 2010 luvulla on uutisoitu paljon hikipajojen romahtamisesta. Talojen romahtaessa on usein tullut kuolonuhreja. Suurin osa työntekijöistä on naisia ja heillä ei ole paljoa toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Muotimaailmaan siis liittyy hirveästi eettisiä ongelmia, mitä useimmat kuluttajat eivät pohdi uusimpia vaatteita ostaessa.

Vaateteollisuuteen kuuluu myös suuret ympäristöongelmat. Suomi yksin tuottaa jo yli 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Vaatteista syntyy ympäristöpäästöjä koko niiden elinkaaren ajan, sillä myös niiden kuljettamiseen ja tekemiseen kuluu hirveästi luonnonvaroja ja varsinkin suuria määriä vettä.

Meidän pitämillä halvoilla vaatteilla on siis ollut kova hinta. Mutta miten me kuluttajat edes voimme vaikuttaa siihen miten vaatteet on tuotettu? Onhan meidän kuitenkin pakko jotain pitää päällä.

Miten kuluttaja voi vaikuttaa?

Kuluttajana voi tukea niitä yrityksiä, jotka tuottavat vaatteensa eettisesti.

On olemassa ekologisemmin tuotettuja vaatteita ja yrityksiä, jotka tosissaan pyrkivät selvittämään ne työolosuhteet missä tekstiilit tuotetaan. Tämä tietenkin vaatii aika paljon taustatyötä. Mutta esimerkiksi Marimekon sivuilta voi löytää helposti tietoa siitä miten heidän vaatteensa ovat päätyneet heidän kauppoihin. Tämän tiedon löytää heidän sivuilta kohdasta ”vastuullisuus”. Alla olevasta linkistä pääset lukemaan tämän liikkeen toimitusketjusta. Minusta on ainakin todella mielenkiintoista saada tietoa siitä missä vaatteet on tehty.

https://www.marimekko.com/fi_fi/meista/vastuullisuus/toimitusketju

Ole siis rohkeasti utelias ja yritä selvittää vaatteiden alkuperä. Tieto löytyy usein yllättävän helposti. Kuluttajana voit pyytää vaateyrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Voi ostaa vähemmän.

Toinen hyvä tapa vaikuttaa on yksinkertaisesti ostaa vähemmän. Sillä vaatteita tuotetaan sekä ostetaan tällä hetkellä aivan liikaa ja tämä kierre pitää saada jotenkin pysäytettyä. On siis todella tärkeää, että mahdollisimman moni ostaisi uusia tavaroita vain tarpeeseen eikä siksi, että vaate sattuu olemaan halpa ja juuri nyt muodissa.

Olen tietoisesti muuttanut ostotottumuksiani ja näin tehdessä huomannut millaisista vaatteista oikeasti pidän. Vaatteiden ostaminen on minulla näin vähentynyt. Ja uudet vaatteet ovat olleet sellaisia mitä haluan käyttää vielä useamman vuodenkin päästä. Minulla on kuitenkin vielä paljon parannettavaa liittyen vaatteiden ostoon.

Olen myös kiinnittänyt yhä enemmän huomiota siihen millaisia vaatteita en niin usein käytä. Mikäli nämä vaatteet ovat hyväkuntoisia lahjoitan ne eteenpäin. Ensin kyselen lähipiiriltäni, että jos joku haluaisi vaatteen. Ja jos kukaan ei tarvitse sitä niin vien vaatteet lahjoitettavaksi.

Kuva otettu 17.4.2018

Vaatteista voi pitää parempaa huolta.

Kolmas hyvä tapa on välittää ja huolehtia vaatteista enemmän. Näin tehden vaatteet kestävät kauemmin ja ovat pidempään poissa kaatopaikoilta. Lisäksi on tärkeää käyttää niitä vaatteita mitä on jo ostanut, niin kauan kuin ne ovat hyväkuntoisia tai kierrättää ne eteenpäin.

Tähän voisin lisätä, että opin itse enemmän tavaroiden arvostamisesta Marie Kondolta. Hän on kirjoittanut kirjoja, missä hän käsittelee tavaroiden välittämää ilon tunnetta. Ja tämän vuoden alussa Netflix julkaisi sarjan “Tidying up with Marie Kondo”. Positiivista tässä KonMari ilmiössä on kaikkien tavaroiden arvostaminen. Tämä puuttuu oikeastaan kokonaan pikamuodin maailmasta. Ongelmallista tässä ilmiössä on kuitenkin se, että siinä kehotetaan hävittämään ne tavarat mitä ei tarvitse. Tämä on varsinkin Yhdysvalloissa saanut hyväntekeväisyyskohteet pursuamaan vaatteista.

Zero Waste Finland ry:n sivuilla oli tälläinen hyvä mielipideteksti, missä puhuttiin vaatteisiin sitoutumisesta. Kannattaa käydä katsomassa!

Voit suosia käytettyjä vaatteita.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on vaatteiden ostaminen käytettynä. Joko netistä tai kirpputoreilta. Ihan mistä vain.
Ympäristölle ystävällistä on ostaa vaatteita käytettynä, sillä silloin estää vaatteiden päättymisen kaatopaikoille.

Vaatteita kannattaa myös vaihdella ja lainata. Onneksi minulla on pikkusisko, jonka vaatekaapilla voin käydä.

Kuva bloggaajasta Elviira Kivi
Kuva otettu 31.3.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *